Montako muovipussia itse käytät viikoittain?

Luin kyläreissulla Pirkkaa. On se jännä lehti. Yhteishyvä on kova kilpailija, mutta Keskolla on omat metkut, jotka ainakin pintapuolisesti vaikuttavat sangen positiivisilta.

Tiesitkö, että voit lhajoittaa kertyneet plussapisteet hyväntekeväisyyteen? Vaihtoehtoina löytyy Nuori Suomi, Unicef, Suomen Sotaveteraaniliitto, Suomen Syöpäyhdistys ja WWF. Jos näiden hyvien kohteiden joukosta toisia parempaa on vaikea nimetä, voi myös jättää saajan valitsematta, jolloin roposet jaetaan tasapuolisesti kaikille. Pimennossa silti on, kuinka paljon näitä lahjoituksia kertyy, vetääkö Kesko tai muut välikädet välistä ja jos, niin olisiko sittenkin järkevämpää alkaa jonkin järjestön kuukausilahjoittajaksi edes pienellä summalla, kun niillä plussapisteseteleillä maksaessa saa toisinaan vielä lisäalennusta. Idea siis kuitenkin hyvä.

Suomessa on muuten ääretön määrä keräyksiä ja kilpailuja, joissa periaate on rahan pois antaminen jonkun toisen hyödyksi. On ihan kiva, että Nenäpäivä näkyy monien viikkojen ajan mediassa ja rahat menevät hyvällä onnella suurimmaksi osaksi niiden Biafran lasten avuksi, jotka ovat niin nälkäisiä, etteivät enää saa huidottua edes kärpäsiä silmistään. Apua tarvitsevia avustusjärjestöjä ja avustuskohteita, siis ihmisiä, eläimiä ja luontoa on kuitenkin loputon määrä, joten onko se sittenkään reilua, että jotkin keräykset ovat valtakunnallisesti, tai jopa kansainvälisesti merkittäviä spektaakkeleita sen sijaan, että kaikki keräyksissä saadut varat jaettaisiin tasapuolisesti kaikille kohteille. Tietysti Narsistien Uhrit saisivat rahaa vain tarpeittensa kattamiseksi, jotta Syöpäjärjestöille olisi enemmän rahaa, koska heidän tarpeensa ovat myös suurempia rahareikiä.

Pirkka-kierrätysmuovikassi palkittiin vuonna 2010 Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinnolla. (Palkinto jaetaan tunnustuksena huomattavasta jätteiden tai uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvästä ympäristöhuoltoalan innovaatiosta, myöntäjinä Ympäristöyritysten Liitto ja Uusiouutiset.
Tämä pussukka valmistetaan 90-prosenttisesti kierrätysmuovista. Materiaalista 30% on Ruokakeskon tavarakuljetuksissa käytettäviä kuljetussuojamuoveja, loppuosa kierrätysraaka-aineesta saadaan Suominen Joustopakkaukset Oy:n tehtaiden uusiomateriaaleista.)
Paras ekoteko: Vuosia kestävä kauppakassi, muovipussin ostamatta jättäminen. Olen lähes varma, että tämän kierrätysmuovikassin valmistaminen on sitäpaitsi hölmöläisten hommaa noin niinkuin luonnon säästämisen kannalta, sillä tässä energiaa menee myös materiaalin kokoamiseen, muokkaamiseen ja lopulta tämä kierrätysmuovipussi kuitenkin päätyy roskapussiksi muovisankaisia silmälaseja käyttävän tiedostavan helsinkiläishipsterin roskakoriin. Vaihtoehto kaksi: Tiedostava kotiäiti ostaa marketissa perheellensä vihanneksia, hedelmiä ja salaattia, laittaa ne kaikki hedelmäpusseihin, jotta ne säilyisivät hyvinä ja sulloo kaikki hedelmäpussukat kassalla kierrätysmuovikassiin. Plusmiinus miinus sata. Todellinen ekoteko: Osta kestokauppakassisi pohjalle muutama kestohedelmäpussi, ne voi myös pestä. Suomen ruokakaupoissa myydään joka vuosi noin 300 000 000 (k o l m e s a t a a  m i l j o o n a a) muovipussia, eikä tähän lukuun ole edes sisällytetty niitä satoja miljoonia tai jopa miljardeja hedelmäpusseja, joita asiakkaat käyttävät ilmaiseksi, saati sitten niitä muovipusseja, jotka annetaan esimerkiksi vaatekaupoissa ilmaiseksi. Ja tämä on Suomi, viiden miljoonan ihmisen maa. Meitähän on vähän, mutta maailmanlaajuisesti ihmisiähän on miljardeja. Laskekaapas siitä.